Vuoden 1995 tietojen mukaan viemäriverkostoihin liittymättömiä asukkaita oli Suomessa lähes miljoona. Loma-asuntojen määrän kasvu kiihtyy ja niissä vietetään yhä enemmän aikaa. Yhä suurempi osa työajasta käytetään etätyössä mökillä ja kaupunkien lähikuntien ympäristöviranomaiset katselevat huolestuneina ympärivuotisen ranta-asutuksen lisääntymistä. Varustetaso nousee ja sisävessa on monen mökillä aikaansa viettävän suunnitelmissa. Vapaa-ajan asunnot sijaitsevat useimmiten vesistöjen äärellä, jolloin niiden osuus pienten vesistöjen kuormituksessa voi olla merkittävä. Vaikka asutus ei ole ainoa vesistöjen kuormittaja, siihen on helpompi vaikuttaa kuin esimerkiksi ilmasta tulevaan kuormitukseen.

Ravinteet kiertoon

Vesivessa on yksityistalouden suurin saastuttaja. WC:n huuhteluvesi kuljettaa mukanaan ravinteita ja taudinaiheuttajia. Ravinteet päätyvät rehevöittämään vesistöjä, vaikka ne voitaisiin ottaa hyötykäyttöön. Laskelmien mukaan, jos käymäläjätteen ravinteet palautetaan kiertoon, yhden ihmisen vuosittain kiertoon palauttamat ravinteet riittävät ihmisen tarvitseman 250 viljakilon kasvattamiseen.

Kompostikäymälä on hyvin toteutettuna luontoystävällinen ratkaisu. Ravinteet eivät päädy vesistöihin, vaan hyötykäyttöön. Se myös vähentää puhtaan (usein puhdistetun) veden kulutusta merkittävästi.

Säästöä

Kompostikäymälöiden lisääntyminen voi vaikuttaa myös viemäröityjen alueiden ratkaisuihin vähentämällä puhdistamoihin tulevien jätevesien määrää. Olisikin toivottavaa, että kuntien päättäjät näkisivät myös tämän vaihtoehdon. Ympäristövaikutusten lisäksi myös taloudelliset vaikutukset ovat hyvinkin suuret, jos esimerkiksi vedenpuhdistamoa ei tarvitsekaan laajentaa, tai viemäriverkkoa rakentaa haja-asutusalueille.

Joissakin saaristolaiskunnissa tämä vaihtoehto on jo otettu huomioon. Maailmanmainetta saaneen Ruotsin Tanumin kunnan esimerkin mukaisesti mm. Västanfjärdissä jätevedenpuhdistamon laajentamissuunnitelmat hylättiin ja siellä päätettiin edistää kompostoivien käymäläratkaisujen käyttöönottoa. Paraisten kunnassa on luvassa rahallista tukea rakentajille, jotka valitsevat kompostoivan käymälän. Hankkeisiin on saatu tukea Lounais-Suomen ympäristökeskukselta.

Mikä on kompostikäymälä?

Jos ollaan tarkkoja, suurin osa vaihtoehtoisista käymälöistä ei ole kompostikäymälöitä sanan varsinaisessa merkityksessä. Kompostointiprosessissa mikrobit hajoittavat orgaanista ainetta kosteissa, aerobisissa ja riittävästi lämpöeristetyissä olosuhteissa. Kompostoitumisprosessille on tunnusomaista lämpötilan oleellinen nousu, mitä esimerkiksi ulkokäymälöissä ei tapahdu. Oikein hoidettuna ja asianmukaisesti jälkikompostoituna jäte pystytään niidenkin avulla käsittelemään siten, että ravinnepäästöt vähenevät. Kompostointia tuntemattomalle mielikuva kompostikäymälästä voi olla yhtä kuin perinteinen huussi, johon lisätään vain kalkkia. Tällöin kompostoitumista ei tapahdu, ravinteet valuvat maaperään ja hajuhaitat ovat melkoiset. Kuivikekäymälässä tulee käyttää riittävästi kuviketta, esim. kariketta, kuoriketta, haketta, turvetta tai näiden sekoitusta. Nesteen valuminen maaperään voidaan estää sijoittamalla turveallas reijitetyn jätesäiliön alle. Jäte tulee aina jälkikompostoida ilmavassa kasassa tai kompostorissa, ei haudata maakuopppaan.

Sisäkäyttöön ja etenkin ympärivuotiseen käyttön tuleviin käymäläratkaisuihin kannattaa perehtyä tarkemmin. Markkinoilta löytyy mm. virtsan erottelevia kompostoivia käymälöitä, suursäiliöllisiä käymälöitä, jollaisen voi rakentaa myös itse, ja sähköllä toimivia vessoja. Mallin valintaa helpottaa aiheesta julkaistu kirjallisuus. Valittaessa käymälää sisäkäyttöön, kannattaa ottaa selvää myös käyttökokemuksista.

Virtsan erottelu

Virtsa on usein ongelma pienissä kompostikäymälöissä, joissa sitä ei erotella. Suuri nestemäärä vaatii erittäin paljon kuiviketta, eivätkä laitteet siedä ylikuormitusta. Myös virtsan hajoaminen ulostebakteerien vaikutuksesta ammoniakiksi aiheuttaa hajuhaittoja. Virtsan haihduttaminen sähköllä ei ole myöskään kovin ekologinen ratkaisu. Tämän vuoksi uusissa ratkaisuissa on päädytty virtsan erotteluun. Erottelevat laitteet pystyvät käsittelemään tilapäisen lisäkuormituksen ja mahdollistavat paremman käymälähygienian, esimerkiksi vesipesun ja bide-käytön.

Käymäläjätteen sisältämistä ravinteista 94% on virtsassa ja ne ovat kasveille helposti saatavassa muodossa. Kiinteä jäte on vähäisemmästä ravinnesisällöstä huolimatta kompostoituna hyvää maanparannusainetta. Erottelevista käymälöistä virtsa voidaan ottaa talteen puhtaana ja käyttää lannoitteeksi vedellä laimennettuna. Ympärivuotisessa käytössä se voidaan kerätä erilliseen säiliöön, joka tyhjennetään 1-2 kertaa vuodessa lannoitekäyttöön. Tätä mallia on tutkittu ja sovellettu monissa ruotsalaisissa ekokylissä jo usean vuoden ajan. Suomessa se on valitettavasti vielä jokseenkin tuntematon, eikä tiettävästi yhtään tutkimusta ihmisvirtsan hyötykäytöstä ole tehty. Ympäristöministeriön julkaisemassa muistiossa Kompostointiin perustuvat käymäläratkaisut: tämän hetken tilanne, 1994, erottelevaa kompostikäymälää pidettiin kuitenkin parhaana ratkaisuna.

Ympäristön hyväksi

Kompostikäymälä ei ole yhtä vaivaton kuin vesivessa. Se vaatii huolenpitoa ja käyttäjän on hyvä olla riittävän motivoitunut ympäristön huomioonottamiseen ja vastuuntuntoiseen jätehuoltoon. Kokemukset talousjätteiden kompostoinnista ja/tai tieto kompostoitumisprosessista ovat hyödyksi. Tällöin on helpompi arvioida, ovatko olosuhteet kompostoitumiselle sopivat. Esimerkiksi kompostimassan kosteus ja seosaineen määrä ja laatu vaikuttavat kompostoitumistulokseen. Pienestä vaivannäöstä on kuitenkin palkintona puhtaampi ympäristö, hyvä mieli ja arvokas ravinnelisä puutarhaan ja pihamaalle.

© Luonto-Laite Oy