Valikoituja otteita kirjallisuudesta

E. Juhani Tenhunen.
 Kompostointiin perustuvat käymäläratkaisut: tämän hetken tilanne.
 Ympäristöministeriö. Muistio 1/1994.

Tiivistelmä, sivu 3:
Parhaana kompostointiin perustuvana käymäläratkaisuna pidetään käymäläistuimessa virtsan erottavaa ja ulostejätteen kompostoivaa kompaktia Naturum-kompostikäymälää. Laite tullee markkinoille v. 1995.

Sirkka Malkki.
 Kompostikäymäläopas.
 Työtehoseura. 1995.

Erilaiset käymäläratkaisut
Naturum – erotteleva rumpukompostikäymälä, sivu 17:
Naturum – erottelevan rumpukompostikäymälän edut ja haitat

+ vaatii vähän tilaa
+ seosaineen tarve vähäinen
+ toimii ilman sähköliitäntää sisätiloissa
+ soveltuu myös kerrostalokäyttöön
+ esteettisyys ja ergonomia otettu huomioon istuinosan suunnittelussa
+ biden käyttö mahdollista

– edellyttää jonkinlaisen viemäröinnin
– tyhjennettävä usein

Sirkka Malkki, Helvi Heinonen-Tanski, Paula Jantunen.
 Ympärivuotisten kompostikäymälöiden toimintavarmuus ja häiriöiden kartoitus.
 Ympäristöministeriö. Suomen ympäristö 125. 1997.

Liite 1
Tutustuminen käyttökohteisiin kotitalouksissa
Naturum-kompostikäymälä

Perhe A, Vantaa, sivu 72:
Käymälän hoidosta vastasi talon isäntä, joka oli tyytyväinen laitteeseensa, sillä vanhaan puutaloon ei montaa laitetta voi sijoittaa. Hän sanoi kuulevansa rummun äänestä, milloin laite toimi kunnolla.
—  —  —
Perheellä on ollut aiemmin käytössä pakastava käymälä, johon he eivät olleet tyytyväisiä.

Perhe B, Kirkkonummi, sivu 73:
Perhe oli tyytyväinen kompostikäymäläänsä. He olivat jopa harkinneet järjestää käymälään tutustumistapahtuman siten, että jokaiselle joka asioi vessassa maksetaan viisi markkaa. Siten he toivoivat edistävänsä kompostikäymälöiden yleistymistä.

Perhe C, Jokela, sivu 74:
Perhe oli erittäin tyytyväinen omaan kompostikäymäläänsä. He ihmettelivät, miksi laitteiden käyttö ole yleistynyt. Viranomaiset olivat alussa suhtautuneet kompostikäymälän sijoittamiseen heidän taloonsa nihkeästi: "Kunnalliseen viemäriverkkoon pitäisi liittyä. Kompostikäymälä on kuulema eräs tapa laiminlyödä jätevesien asiallinen käsittely".

Antti Leskinen, Johanna Logrén, Marko Sinkkonen.
 Naantalin vedensäästövaihtoehtojen vertailu.
 Helsingin yliopisto. Taloustieteen laitos.
Selvityksiä nro 6. Ympäristöekonomia. 1998.

Kokemuksia kompostikäymälöistä, sivut 20–21:
2) Useimmat kompostikäymälät ovat toimintaperiaatteeltaan sellaisia, että ulosteet lahoavat niissä vain osittain ja ns. jälkikompostoiminen on tarpeen. Suurisäiliöisissä käymälöissä esiintyi ongelmia kompostin epätasaisuuden vuoksi: massa saattoi olla samaan aikaan pinnalta liian kuivaa ja pohjalta liian kosteaa. Pohjalle kertyi usein myös epämiellyttävän hajuista ylijäämänestettä. Ylijäämänesteen synty tulisi joko eliminoida tai se on pystyttävä kierrättämään prosessissa.
  Rumpukompostikäymälöissä poistettava massa oli tasalaatuista, lähes hajutonta ja helposti käsiteltävää.

6) Käymälän tyhjentämistä pidettiin epämiellytävänä. Erityisen epämiellyttävää se oli silloin, kun poistettavasta massasta osa oli raakaa tai säiliöön oli kertynyt ylijäämänestettä. Tällaisia ongelmia oli esiintynyt suurisäiliöisissä käymälöissä. Useimmissa kotitalouksissa tyhjennys myös oli hankalaa, koska jätesäiliö oli rakennettu epäkäytännöllisesti vaikeakulkuiseen paikkaan kellariin. Toisaalta käymälää tyhjennettiin vain kerran vuodessa ja käyttäjät olivat sopeutuneet tilanteeseen.
  Rumpukompostikäymälöitä täytyi tyhjentää suurisäiliöisiä huomattavasti useammin, mutta irrotettavan 10 l:n jätekasetin tyhjentäminen oli helppoa ja kevyttä. Poistettava massa oli rumpukompostikäymälöissä homogeenista ja hajutonta.

Asko Ahtiainen, Pekka Leppänen.
 Ekologinen puutalo. Kokemuksia rakentamisesta ja asumisesta.
 Ympäristöministeriö. Rakennustieto Oy 1999.

Ekovessat, sivu 62:
Ekovessoja harkittiin kauan. Alussa aiottiin tehdä yksi tavallinen vesivessa ja yksi ekovessa. Valinta ei kuitenkaan ollut pelkkä vessan istuin vaan koko järjestelmä keräilysäiliöineen. Kustannusten säästämiseksi ja yksinkertaisuuden vuoksi oli valittava vain yksi järjestelmä ja silloin päädyttiin ekovessaan. Valintavaiheessa tutustuttiin mm. Työtehoseuran tekemään tutkimukseen ja valmistajien esitteisiin. Valintaa ei ole kaduttu.

Ekovessat ovat Luonto-Laite Oy:n Naturum-vessoja, jotka erottavat kiinteät ja nestemäiset jätteet. Tämä lienee hyvin toimivan järjestelmän ehdoton edellytys.

Anja Weckman, Sirkka Malkki.
 Ihmisvirtsa vähän käytetty typpilannoite kasvintuotannossa. 
 Työtehoseuran maataloustiedote 9/1999 (513).

Johtopäätökset, sivu 5:
Suuri ja vaikea haaste virtsan hyötykäytölle ovat ihmisten kielteiset asenteet. Virtsan erottelu ei vaadi jokapäiväiseltä käymälänkäyttäjältä tai omistajalta paljon enempää viitseliäisyyttä kuin nykyinen vesivessa. Sen sijaan virtsan käsittely ja hyödyntäminen edellyttävät uusien toimintatapojen omaksumista, ennakkoluulojen kitkemistä ja alkuinvestointeja. Tällaisen muutoksen toteuttamisessa tarvitaan paljon kaukonäköisyyttä ja eri alojen välistä yhteistyötä sekä runsaasti yhteiskunnan panostusta.

Etusivulle